Arvoa äänestämiselle - äänestyspaikat helposti saavutettaviksi
Laaja ARTTU-kuntalaistutkimus osoittaa, että kaksi kolmesta kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Ei ole siis merkityksetöntä, miten vaalit käytännössä järjestetään. Mihin kunta määrittelee esimerkiksi ennakkoäänestyspaikat, kuinka helposti ne ovat äänestäjien saavutettavissa?
Kuntavaaleihin on aikaa reilut neljä kuukautta. Vielä nyt on kunnissa aikaa suunnitella ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla voidaan lisätä äänestysaktiivisuutta. Kunta voi esimerkiksi järjestää tapahtumia tai kampanjoita äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Monipuolinen viestintä on tässäkin avainasemassa. Tärkeät paikalliset kuntapolitiikan kysymykset on hyvä nostaa esiin kansalaiskeskusteluun.
Luottamustointen hoitamisedellytykset vahvemmiksi
Viranhaltija-luottamushenkilö (VILU) -tutkimus osoittaa, että kuntien luotta-mustoimet ovat entistä vaativampia. Tiedämme, että luottamushenkilötyöhön käytetty aika on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Kun nyt yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyöaika nousee jopa 16 tuntiin, puheenjohtajalla jopa korkeammaksi, on selvää, että suunnitelmat pää- tai osatoimisista puheenjohtajista ovat perusteltuja.
Luottamushenkilöiden tiedot, taidot ja osaaminen ovat tärkeä osa kuntaorganisaation henkistä pääomaa. Myös tämä kehittämispotentiaali kannattaa ottaa käyttöön. Kuntien luottamushenkilöjärjestelmän kestokyky on uhattuna, jos luottamustointen hoitamisedellytyksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Asiat, joita kunnalliset luottamushenkilöt käsittelevät, ovat entistä useammin ”kinkkisiä”. On tärkeää, että strategisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn varataan riittävästi aikaa ja päätöspöydiltä siivotaan pois operatiiviset asiat, joista viranhaltijajohto voi ottaa vastuun. Luottamustointen hoitamista edistää myös se, että kunnissa ja valtakunnallisesti vahvistetaan poliittisiin luottamushenkilöpaikkoihin valittujen koulutusta.
Kyselyjen tulokset hyötykäyttöön
Kuntalais-, asiakas- tai käyttäjäkyselyyn vastaaminen on varsin yleinen kuntalaisten suoran vaikuttamisen keino, ilmoittihan 48 % kuntalaistutkimukseen vastaajista käyttäneen sitä. Samaisen tutkimuksen tulokset kertovat kuitenkin sen, että vain neljännes pitää niiden vaikuttavuutta hyvänä. Eräs vastaajista viestittikin toiveikkaasti: ”Toivottavasti edes tällä on vaikutusta.”
Kuntalais- ja asiakaskyselyt ovat tärkeitä kuntajohtamisen välineitä. Niiden avulla esimerkiksi tarkastuslautakunta voi arvioida, miten valtuuston asettamat palvelutavoitteet ovat toteutuneet. Johtoryhmässä eri sektorien tuloksia tarkasteltaessa saadaan selville, millä toimialoilla on kuntalaisten arvion mukaan onnistuttu, mitkä taas vaativat lisäpanostuksia. Työyhteisötasolla on tulosten avulla mahdollista sijoittaa oma toiminta laajempaan kokonaisuuteen. Otetaan siis kyselyjen tulokset hyötykäyttöön! Niiden avulla rakennamme oppivaa organisaatiota ja kuntaa.
Rakentava vuoropuhelu tärkeintä
Ehkä tärkein, eri tutkimusmoduuleista johdettava viesti korostaa vuoropuhelun merkitystä. Kunta on uudistumisen tiellä, kun sen toimintakulttuuri rohkaisee rajapinnat ylittävään vuoropuheluun. Tarvitaan nykyistä vahvempaa vuoropuhelua luottamushenkilöiden ja ammattijohdon, eri poliittisten ryhmien, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten sekä kuntatoimijoiden ja valtiovallan edustajien välille.
Kuntalaiskyselyn tulokset puhuvat sen puolesta, että toimivia uusia kuntia saadaan aikaiseksi vain, jos paikallisesti ja alueellisesti on aikaa ja valmiutta käydä aitoa ja rakentavaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Samalla on varmistettava, että kuntalaisten ääni kuuluu uusissa, nykyistä laajemmissa kunnissa. Kuntauudistusta eteenpäin linjattaessa kirkkaimpana periaatteena on pidettävä sitä, että kuntien hallinto on nimenomaan kuntalaisten itsehallintoa.
Kaija Majoinen
Kehitysjohtaja, dosentti