Kyllä.
Minulla on nyt kaksi ihanaa lastenlasta, kolmivuotias Juulia ja kahdeksan kuukauden ikäinen Silja.
Elämä on ihan uskomatonta, upeaa. Olen myös reilun viikon päästä jo toisen kerran rouva. Käsittämätöntä.
Ilmassa on silti jälleen hienoista epävarmuutta – tänä kesänä ratkeaa, millä tavalla uuden kunnan lähialueiden terveyspalvelut säilyvät. Varmaa on se, että ei siten kuin ennen. Seiniin ei kannata satsata lähialueilla, mutta keskustaajamassa kyllä.
Tiesinkö tämän ennen fuusiota vai olinko fuusion huumassa liian innoissani rakentamaan jotain aivan uutta, uuden kunnan, olinko sokea - enkö todella ymmärtänyt, että tietenkin fuusion teemme siksi, että saamme enemmän tehokkuutta, talouden miinukset plussalle ja hallintoa purettua.
Totta kai tämän ymmärsin, mutta työnsin sen taka-alalle ja uskoin, että oikeasti luomme jotain ihmeellistä uutta joka turvaa lähipalvelut, kuntademokratian ja kehittää kuntapalvelujen laatua ja sisältöjä.
Mistä ihmeestä minä kuvittelin nuo uuden luojat löytyvät, kun ei niitä ole havaittu aiemminkaan.
Tosiasiassa talouden tila on parantunut, tosin kaksi kertaa jo olemme nostaneet veroprosenttia. Hallinto ei merkittävästi ole keventynyt, oikeastaan se on monimutkaistunut ja kasvanut mutta se varmaan muuttuu kun hallinnon uudet muodot joskus löytävät kuntakentän joko fuusioiden kautta tai ilman niitä.
Tuottavuuden kasvusta tai palvelujen laatutason vaikuttavuuden paranemisesta en uskalla sanoa mitään, ainakaan vielä. Paljon on prosesseja meneillään tuon tavoitteen toteuttamiseksi. Ne perustuvat uskomukseen, että keskittämällä palveluja ja rakentamalla uudet tilat uudenlaisia toimintaprosesseja tukevaksi tulemme säästämään ja samalla tuottamaan parempia, laadukkaita palveluja. Itse asiassa tähän kyllä uskon, jos oikeat tekijät ovat muutosta tekemässä ja johtajuus on kunnossa. Kuntapuolen vetovoiman on kuitenkin kasvettava voimakkaasti, jotta rekrytointi onnistuu.
Lähipalvelut eli palvelujen hajasijoittaminen vähenee, mutta onko niin, että ihmiset Suomessa ovatkin tottuneet liian hyvään ja nyt on aika muuttua – ehkä siinäkin on perää.
Demokratia – siinä merkillinen näkökulma. Mikä on oikeanlaista demokratiaa? Siitä en ole ihan vakuuttunut.
Jos kuntafuusiot tehdään vahvan peruskunnan varaan, ei demokratialle käy mitenkään huonosti, oikeastaan se vahvistuu, kun oikeita kinkkisiä ja konkreettisia asioita tulee agendoille. Mutta jos rakennellaan mitä erilaisimpia yhteenliittymiä ja sitä kautta uusia hallinnon rakenteita on ainakin vanhanlaisen demokratian kanssa vähän niin ja näin. Mutta onko sen vanhan demokratian aika muutenkin jo ohi?
Joka tapauksessa erilaisten kuntien ja kulttuurien yhteensovittamisessa on yksi johtajuuden kypsyyskoe.
Jotkut siinä näyttävät onnistuvan, jotkut ei. Toisaalta aika hoitaa nämä asiat, kun suurin osa meistä ensimmäisen aallon kuntajohtajista ja muusta hallinnon porukasta eläköityy.
Joten ehkä meidän kannattaa vaan viedä kuntakenttää eteenpäin, hoidella fuusiot ja ottaa oppia
jo toteutetuista fuusioita, hyvistä ja huonoista.
Heli Möller,
Äänekosken apulaiskaupunginjohtaja