Järvi-Pohjanmaalla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä metalli- ja alumiiniteollisuuden sekä rakennusalan ja mekaanisen puunjalostuksen keskittymä. Elinkeinorakenteen ja ammattijakauman painottuminen jalostustoimialaan mahdollistaa nykyistä pidemmälle viedyn yritysten verkottumisen ja osaamisen kehittämisen. Alueella alkaneen ammattikorkeakouluopetuksen ja muun koulutuksen sisältöä voidaan kehittää alueen elinkeinoelämän tarpeista lähtien.
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen tavoitteita ovat elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen, itsenäisten kuntien yhteistyö, tasapuolisuus, lähipalvelujen säilyminen ja kustannustenjaon osalta nettokustannusperiaate. Tavoitteena on myös toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen. Yhteisen palvelutuotannon tavoitteena on myös pienempi vaihtoehtoinen kustannusten kasvukehitys.
Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston mukaan vuonna 2006 alueen kuntien käyttömenot olivat yhteensä 99 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoja niistä oli 58 miljoonaa ja opetus- ja kulttuuritoimen 21 miljoonaa. Vakitusta henkilöstöä kunnilla oli palveluksessaan 1181 henkeä. Asukkaita alueella oli 16.735 henkeä.
Vastauksenaan Paras –hankkeeseen alueen kunnat ovat mm. ilmoittaneet siirtävänsä perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuun yhteisen lautakunnan alaisuuteen. Valtiovarainministeriön kuntaosasto on päätöksellään 12.5.2008 todennut että järjestely täyttää puitelain kriteerit. Oikeus perusterveydenhuollon järjestämiseen siis säilyy alueella.
Yhteislautakunnat
Vuoden 2009 alusta Järvi-Pohjanmaan kunnat Alajärvi, Soini ja Vimpeli siirsivät palvelujen tuottamisen kuntien yhteisiin lautakuntiin. Kunnat itse jatkavat itsenäisinä ja niillä on mm. omat valtuustot, hallitukset, tarkastuslautakunnat ja vaalitoimielimet. Yhteislautakuntia koskevat sopimukset ja johtosäännöt on hyväksytty valtuustoissa huhti-toukokuussa.
Kustakin kunnasta yhteislautakunnassa on neljä jäsentä. Alajärven organisaatioon kuuluvat maaseutu-, perusturva-, ja sivistyslautakunta. Soinin organisaatioon kuuluvat tekninen ja vapaa-aikalautakunta ja Vimpelin organisaatioon rakennus- ja ympäristölautakunta Puheenjohtajuudet kiertävät siten että ensimmäisen valtuustokauden aikana puheenjohtaja on siitä kunnasta jonka hallintoon lautakunta kuuluu. Lautakunnissa on myös kaksi varapuheenjohtajaa jolloin niihin muodostuu puheenjohtajisto jossa on edustus joka kunnasta.
Tilaaja–tuottaja-malli
Yhteislautakuntien perustamisen lisäksi kunnat siirtyivät tilaaja-tuottaja –malliin jossa yhteislautakunnat tuottavat palvelut ja peruskuntien rooliksi jää niiden tilaaminen.
Valtuustot eli tilaajat eivät puutu tuotantoon liittyviin yksityiskohtiin kuin sillä tasolla kuin kyseessä ovat tuotteisiin liitettävät sitovat perustelut (esim. hinta, palvelutaso). Valtuustojen näkökulma palveluihin on kuluttajan näkökulma. Valtuuston kannalta keskeisin kysymys on: ”Mitä ja minkä tasoisia palveluja käytettävissä olevalla rahalla voi saada?”
Yhteislautakunnat ovat puolestaan palvelujen tuottajia, jotka valmistelevat talousarvioehdotukset noudattaen kuntien valmisteluohjeita. Tuotteisiin liitetään sitovia perusteluja joilla on mahdollisuus vaikuttaa myös palveluiden tasoon. Valtuuston tehtyä talousarviopäätöksen lautakunta keskittyy palvelujen tuottamiseen eikä enää itse tee palvelutarjontaa lisääviä päätöksiä. Lautakuntien näkökulma on siten ikään kuin palveluja tuottavan yrityksen näkökulma. Lautakuntien kannalta kysymys on siis siitä kuinka tehokkaasti valtuuston tilaaman palvelun voi tuottaa?
Vaikka valtuustot päättävät talousarviosta tuotteistuksen perusteella niin esim. kouluverkkoon liittyvät asiaan ratkaistaan valtuustotasolla koska niitä koskevat määrärahat käsitellään koulukohtaisina tuotteina.
Tukipalvelujen eriyttäminen
Yhteislautakunnat keskittyvät jatkossa kukin omaan perustehtäväänsä ja tukipalvelut eriytetään. Jatkossa mm. tilapalvelut, puhdistuspalvelut ja ravitsemispalvelut tuotetaan kaikki teknisen lautakunnan alaisuudessa ja yhteislautakunnat ostavat tarvitsemansa tukipalvelut teknisestä toimesta. Näin esim. talonmiesten, keittiö- ja siivoushenkilöstön työnjohdon järjestää yhtenä kokonaisuuten teknisen toimen toimialajohtaja. Tukipalvelujen eriyttäminen mahdollistaa paitsi tehokkaamman toiminnan niin myös koko ammattialaa koskevan keskitetyn kehittämisen ja koulutussuunnittelun.
Kuntaomisteinen Järvinet Oy tuottaa entiseen tapaan kuntien tarvitsemat tietohallinnon palvelut ja niiden lisäksi uutena kokonaisuutena talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut. Kuntien elinkeino- ja kehittämispalvelut ulkoistuvat Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:hyn. Tällä hetkellä Vimpelin kunnan yksin omistaman yhtiön omistuspohja laajenee mm. Alajärven kaupungin ja Soinin kunnan tullessa yhtiön osakkaiksi.
Johtavat viranhaltijat
Yhteislautakuntien johtamisesta vastaavat toimialajohtajat jotka avustavat myös peruskuntia mm. talousarviovalmistelun osalta. Toimialajohtajilla on siten Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella kaksoisrooli toisaalta tuottajan ja toisaalta tilaajan edustajana. Johtosäännöissä on nimetty johtavien viranhaltijoiden virkanimikkeet.
Toimialajohtajien lisäksi lautakunnissa on muitakin vastuuviranhaltijoita. Jokaiselle tuotteelle nimetään erikseen vastuuviranhaltija viranhaltijoiden joukosta.
Henkilöstön rooli ja osallistuminen valmisteluun
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-aluetta valmisteltiin hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön edustajat osallistuivat jo v. 2006 yhteistoiminta-alueen perustamista selvittävän ohjausryhmän työhön. Yhteislautakuntien valmistelun edetessä pääsopijajärjestöille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia ennen asioiden käsittelyä kuntakohtaisissa YT-elimissä ja niiden kanssa on keskusteltu uudistuksen toteuttamistavasta.
Päättäessään yhteislautakuntien sopimuksista kunnat päättivät samalla laajentaa Alajärvi-Lehtimäen kuntaliitokseen liittyvän viiden vuoden palvelussuhdeturvan koskemaan koko yhteistoiminta-aluetta. Vastineeksi henkilöstöjärjestöt sitoutuisvat aktiivisesti tukemaan muutosprosessia.
Yhteisiä lautakuntia valmisteltiin kuntien yhteisissä työryhmissä ja niiden perustamissa alatyöryhmissä. Konkreettisessa valmistelutyössä oli mukana ainakin n. 150 työntekijää kaikista kunnista, myös Lehtimäeltä.
Lisätietoja:
Alajärven kaupunginjohtaja Kalevi Moisio p. 044 297 0213
Lehtimäen va. kunnanjohtaja Mika Itänen p. 044 550 1256
Soinin kunnanjohtaja Reino Määttä p. 040 538 2448
Soinin hallintojohtaja Hannele Hannula p. 040 865 6347
Vimpelin vs. kunnanjohtaja Miia Järvelä p. 044 465 9317
hankkeen koordinaattori Jyri Mäntylä p. 044 465 9300
tuotteistaja Arja Väliaho p. 040 758 8019
Lisätietoja yksittäisiltä toimialoilta:
perusturva Eija Kellokoski-Kari p. 044 297 0381
sivistystoimi Mika Kamunen p. 044 297 0362
vapaa-aika Jaakko Finne p. 0400 492 294
maaseututoimi Jukka Kuoppala p. 044 297 0278
rakennusvalvonta Harri Björkbacka p. 044 297 0262
tekninen toimi Jouni Hänninen p. 044 550 1864
ympäristönsuojelu Kirsi Syynimaa p. 044 297 0364
elinkeinotoimi Heimo Höykinpuro p. 044 465 9380