Hyvän käytännön tarve/lähtökohta
Järvenpään kehittäminen hyväksyttyjen strategioiden pohjalta, kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen, laadukkaan asuntotuotannon edistäminen Helsingin seudun kuntien ja valtion aiesopimuksen mukaisesti.
Kiinnostavan/hyvän käytännön kuvaus
Keskeiset kaupunkikehityskysymykset 1998-2008:
Kaupunkistrategia nojaa yleiskaavaan ja keskustan osayleiskaavaan; Helsingin seudun toimintaympäristöön verkottuminen, Maakuntakaavoitus, MAL visio- ja strategiatyö; KUUMA kehitys- ja ympäristökuva; Yleiskaava 2020 ja sen toteuttaminen; Maapoliittinen ohjelma ja maanhankintatavoitteet; Aiesopimuksen mukaisten asuntotuotantotavoitteiden toteuttamismahdollisuudet yleiskaavassa; Kaavoitusohjelma; Maapulan poistaminen maapoliittisella strategian toteuttamiseksi; Valtion maiden lunastus asuntotuotantoon; Terholan / Satumetsän alueen maankäyttö; Lepolan alueen maankäyttö ja osayleiskaavatyö; Lepolan - Ristinummen arkkitehtikilpailu ja tiiviin pientalovaltaisen alueen yleissuunnitelma; Keskusta-alueiden kehittäminen tiivistämällä; Keskustan osayleiskaava, kävelykeskusta; Pajalan teollisuusalueen muutos keskustan laajennukseksi; Pajalan arkkitehtikilpailu ja kaavarunkotyö; Valssimyllyn alueen asemakaavoitus, myllystä asunnoiksi; Uusi keskustapuisto Pajalaan; Perhelä keskustan avainhankkeena, kaupallinen veturi ja keskusta-asuntoja Kutsuarkkitehtikilpailu ja asemakaavatyö;
Kaupunkikehityksen ydinasiat
Kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Maanhankinnassa, lunastuksissa ja maankäyttösopimuksissa on toimittava johdonmukaisesti; Maapolitiikka on tärkein kaupungin infrakulujen kattamiskeino.
Raakamaan hinta on pidettävä kohtuullisena.
Kaupunkikehityssuunnitelmia ei saa liikkeelle ja valmiiksi vuodessa. Pohjaksi tarvitaan strategioita, yleiskaavoja, yleissuunnitelmia ja arkkitehtikilpailuja, jotka luovat kehityksen edellytykset.
Tarvitaan laajasti hyväksyttyjä visioita ja näkemyksiä siitä, miten kaupunkirakennetta kehitetään laadukkaasti kymmeniä vuosia eteenpäin. Pelkkä asemakaava ei riitä.
Hyviä yhteistyökumppaneita on etsittävä aktiivisesti ja heistä on myös pidettävä kiinni. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun kaupunkirakenteissa tehdään muutoksia.
Asemakaavoituksessa tulee pyrkiä rinnakkaistyöhön toteuttajien kanssa. Asemakaavoja ei kannata tehdä varastoon.
Avainsanat
Kaupunkikehitys, laadukas asuntotuotanto
Hyvän käytännön arviointi
Järvenpään maapolitiikasta on tehty useita opinnäytetöitä
Hyvän käytännön vaikutukset
Kaupunkirakenteen ja -kuvan hallittu kehitys; Johdonmukainen maapolitiikka, raakamaan hinnan pitäminen alhaisena; Maapolitiikan taloudellinen tarkoitus on tuottaa kaupungille yhdyskuntainfran kulut tontinluovutuksista; Seudun yhteisesti sovittujen asuntotuotavoitteiden toteutus pitkällä tähtäimellä; Kaupunkikuvallisesti merkittävien hankkeiden laadukas suunnittelu ja toteutus, mm. arkkitehtikilpailujen käyttö alkuvaiheessa; Kumppanuuden kehittyminen.
Hyvän käytännön toteutuksessa ilmenneet haasteet
Maapolitiikka on pitkän tähtäimen toimintaa. 1980- luvun lopussa tapahtunut notkahdus, lunastushakemuksen hylkäys valtuustossa, on heijastunut näihin päiviin asti vaikeutena ostaa raakamaata kohtuullisella hinnalla. Valtio keskeisten maiden omistajana on ollut erittäin vaikea osapuoli, vaikka valtionkin tavoite on ollut asuntorakentamisen edistäminen.
Juurruttaminen
Kaupungin strategiat ja ohjelmat.
Hyvään käytäntöön liittyviä linkkejä:
www.jarvenpaa.fi
Yhteyshenkilö