Lähtökohtatilanne: Päihdepalvelujen tila Jyväskylän seudulla oli vielä muutamia vuosia sitten hyvin sekava ja toimijoiden mielestä epätyydyttävä. Jyväskylän kaupungilla oli päihdepalveluyksikkö, joka oli osa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluosastoa. Yksikkö myi jonkin verran palveluja ympäristökunnille.
Ympäristökuntien palvelut oli järjestetty eri tavoin. Toiset ostivat palveluja Jyväskylästä tai muualta Suomesta. Osa kunnista hoiti esimerkiksi päihdeongelmaisten vierotushoidot oman kunnan terveyskeskuksessa. Kunnallisten toimijoiden lisäksi seudulla oli myös paljon järjestötoimijoita, jotka harjoittivat mm. päihdeongelmaisten asumis- ja työtoimintoja. Päihdeongelmaisten asumispalvelut ostettiin pääasiassa järjestöiltä. Kaiken kaikkiaan päihdepalvelujen toimintakenttä oli hyvin hajanainen. Kuvaus toiminnan uudelleen organisoinnista: Toiminnan kehittämiseksi laadittiin yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Vaihtoehdoiksi valikoituivat kuntayhtymämalli, osakeyhtiö, toiminnan siirtäminen ulkopuoliselle toimijalle ja eri toimijoiden yhteinen toimintaorganisaatio. Tuloksena päädyttiin säätiöön, johon tulivat mukaan edellä luetellut organisaatiot. Säätiöratkaisuun päädyttiin sen vuoksi, että kuntayhtymään ei olisi voitu ottaa järjestöjä mukaan eikä osakeyhtiö tuntunut sopivalta organisaatiomuodolta tällaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan.
Toiminnan lähtökohtana oli, että säätiö ei ole pelkkä palvelujen tuotanto-organisaatio vaan säätiön toiminta perustuu yhteistoimintaverkostoon, jonka tehtävänä on luoda seudullista ja maakunnallista päihdepolitiikkaa. Säätiö on valtakunnallisen rahoituksen avulla kehittänyt seudullista palveluohjaustoimintaa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella koordinoinut järjestöjen yhteistä päihdeongelmaisten kuntoutuksen jälkeistä tukitoimintaa.
Kyseisessä toiminnassa säätiö osoittautui organisaatiomalliksi, jossa voitiin yhdistää julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö. Tämä esimerkki kytkeytyy uuden paikallisen hallintatavan käsitteeseen niin, että ratkaisua ei lähdetty etsimään hallinnon rakentamisesta vaan sellaisen toimintatavan luomisesta, joka vastaa ympäristön vaatimuksiin. Katsottiin, että uudessa toimintatavassa tulee pystyä hyödyntämään ei ainoastaan kunnissa oleva ammatillinen osaaminen, vaan myös valtakunnallisten ja seudulla toimivien järjestöjen osaaminen ja voimavarat.
Toteutus
Jyväskylän seudun päihdepalvelujen säätiömallissa ovat mukana Jyväskylän seudun neljä kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, valtakunnallisia päihdehuollon järjestöjä, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Suomen kirkon sisälähetysseura, Vapaan alkoholityön kannatusyhdistys ja YAD- Youth against drugs ja paikallisia järjestöjä, Jyväskylän katulähetys, Jyväskylän A-Kilta, Kuiville Pyrkivien Tuki ja Vaajakosken Suvanto.
Kokemukset
Jyväskylän seudun kokemuksista voi tehdä sen päätelmän, että silloin kun halutaan yhdistää organisatorisesti kuntien ja järjestöjen toimintaa ja kun tavoitteena ei ole avoimilla markkinoilla toimiminen, säätiö on käyttökelpoinen organisaatiomuoto, vaikka malliin liittyykin ongelmakohtia. Nopeaa reagointia vaativiin muutostilanteisiin säätiön perustamista ei voida pitää ratkaisuna.
Kehitystarpeet
Tulisi selvittää voidaanko lainsäädännöllä luoda sellainen uusi organisaatiomalli kuin "kuntasäätiö", joka olisi nykyistä säätiötä joustavampi ja paikallisiin kuntien ja järjestöjen yhteistyötarpeisiin soveltuvampi organisaatio.
Lisätietoja: