|
 | Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.
Tunnus kuvaa ikivanhaa ristirauniota. |
 | Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka. Aihe maakuntavaakunan karhusta, käräjäkivistä ja muinaislinnasta. |
 | Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista. |
 | Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa. Liikenteen tunnuskuva. |
 | Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti. |
 | Punaisessa kentässä alainen, alapuoleltaan kaarikoroinen hopeahirsi, jonka päällä kävelee kultainen ilves, varukset siniset, korvatöyhdöt mustat. |
 | Kultakentässä musta, kävelevä hirvi, kaviot punaiset. |
 | Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti. Juomasarvi, jollainen pitäjässä on tallella, viittaa paikkakunnan menneisyyteen. Lakion tähti ja koro viittaavat muinaiseen pohjankäyntiin. |
 | Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot. |
 | Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa.
Tähkät viittaavat Jokioisten kartanon merkittävään osuuteen maatalouden kehittämisessä, alasin rautaruukkiin. |
 | Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa. |
 | Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset. |
 | Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. |
 | Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. |
 | Sinisessä kentässä paaluttainen noitarummun (kannuksen) vasara, sen varren kummallakin puolella kuusisakarainen kannustähti, kaikki hopeaa. |
 | Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko.
Kivijärven kirkon rakennustyöt eivät onnistuneet; minkä miehet ehtivät päivän aikana rakentaa, tuntemattomat voimat hajottivat yön aikana maan tasalle. Silloin päätettiin, että kirkon paikka määrättiin niin, että rakenteilla olleen kirkon pohjahirren päälle pannaan musta kukko ja lähetetään se tuulen mukana ajelehtimaan järvelle. Kirkon paikka oli oleva siinä missä hirsi ajautuu rantaan ja kukko lentää maihin. Hirsi kukkoineen ajelehti maihin ja Kivijärven kirkko on rakennettu siihen paikkaan. Saareen rajoittuvaa järven ulappaa kutsutaan Lintuseläksi, hirren rantautumispaikkaa Kukkoniemeksi ja kukon maalle tulopaikkaa Kukkoharjuksi. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa.
Tunnus viittaa Henrik-piispan toimintaan Kokemäenjokilaaksossa. |
 | Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset. |
 | Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti. |
 | Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa.
Kannustähti tai kannuspyörä liittyy Hevonlinnaan ja Huovintiehen ja rengas symboloi vesimyllyä ja siten välillisesti myös kunnan nimeä. |
 | Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa. |
 | Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä.
Aihe viittaa jo kunnan aihekilpailussa huomioituun karjalaisten ryöstöretkeen, jolloin heidän veneensä poltettiin. Liekkien lukumäärä puolestaan viittaa Kärsämäen seitsemään kantataloon. |
 | Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jolla ratsastaa siniseen vyötettyyn mekkoon, housuihin ja paulakenkiin pukeutunut mies, pidellen oikeassa kädessään iskuun kohotettua mustaa nuijaa. |
 | Kilpi aaltokoroisesti vastalohkoinen, punahopeinen; punaisessa kentässä hopeinen, kultaemiöinen perunankukka. |
 | Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki. |
 | Hopeakentässä sininen teerenpyrstö. |
 | Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella.
Paikkakunnan luonnon ilmentäjäksi eli päätunnuskuvaksi on valittu mäyrä. Eläin, jota Luhangassa esiintyy vieläkin, ja vihreä pohja muistuttavat metsästyksen ja kalastuksen historiallisesta merkityksestä pitäjässä. Saatteena käytetyt kaarisakararistit viittaavat Luhangan nykyiseen kolmeen kirkkoon. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene. |
 | Kultakentässä honka, jonka rungon oikealla puolella viisisakarainen vallitus ja vasemmalla puolella karjunpää, kaikki mustaa (lukuun ottamatta punainen kieli ja torahammas).
Hongalle on useita selityksiä, esim. Salpausharjun mäntymetsät. Svinhufvud-suvun vaakunasta tulee karjunpää. Vallitus viittaa 1700-luvulta olevaan Taavetin linnoitukseen. |
 | Mustassa kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa, punavaruksista, seisovaa sorsaa hirsittäin.
Aiheena Tavinsalmen kuninkaankartano, joka rakennettiin 1500 luvulla Pohjois-Savon hallinnolliseksi keskustaksi. |
 | Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. |
 | Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa. |
 | Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina. |
 | Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain.
Tunnus viittaa Mietoisissa syntyneeseen Daniel Jusleniukseen (1676-1752), suomalaisuuden julistajaan ja puolustajaan. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain. |
 | Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää. |
 | Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa. |
 | Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet. |
 | Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan.
Puhuva, nimen mukainen vaakuna. |
 | Kultakentässä hirsittäin, alatusten, kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen. |
 | Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. |
 | Mustassa kentässä kultainen perhonen, jonka yläpuolella saatteena hopeinen naularisti.
|
 | Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. |
 | Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa. |
 | Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen. |
 | Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin.
”Viisi taloa”, Pomarkun kunnan ensimmäisessä maakirjamerkinnässä on vuodelta 1540 ”viisi savua” eli silloista taloa. Näin sakaroiden lukumäärä viittaa kunnasta tehtyyn asutuksen luettelointiin. |
 | Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain.
Uudelleen piirtänyt Gustaf von Numers |
 | Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2+1; oviaukot punaiset. Tunnus viittaa vanhaan lappalaisasutukseen. |
 | Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen. |
 | Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä. Aihe viittaa entisaikain kalastuksen merkitykseen. |
 | Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee kolme järviruokoa; kaikki hopeaa. |
 | Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa. |
 | Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa. |
 | Mustassa kentässä reunasta toiseen ulottuva, hopeinen yksikaarinen kivisilta, jonka saatteena kultaiset männynkävyt, kolme yläpuolella, yksi alapuolella, kannat ylöspäin. |
 | Mustassa kentässä neljä hopealipuketta ryhmitettyinä 1+2+1, kustakin nousee kultainen liekki.
Lipukkeet kuvaavat muinoin käytettyä pärevalkeaa ja niiden lukumäärä viittaa Suomussalmen neljään kuntataloon, jotka mainitaan v. 1604. |
 | Mustassa kentässä renkaan ympäröimä mansikanlehti, molemmat kultaa. |
 | Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa. |
 | Sinisessä kentässä kultakyljet ja viisi kultaista irtoriukua asetettuina 2:1:2.
Kilven kuviot viittaavat Tervonsalmen kautta tapahtuvaan tukkien uittoon. Kilven kuvioita voidaan pitää myös rajamerkkeinä, koska vuonna 1323 on Pähkinäsaarenrauhan raja kulkenut Tervonsalmessa. |
 | Hopeakentässä alainen, musta, yläpuoleltaan oksakoroinen polviorsi, kustakin sakarasta nousee punainen tulenlieska. |
 | Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa.
Maatalouden ja tulevaisuuden toivon tunnus. Vakka viittaa myös kunnan nimen loppuosaan. |
 | Kultakentässä musta kaarityviö, jolla seisoo musta, punahelttainen teeri, tyviössä kolme kultakruunua.
Vaakunassa tyviöön asetetut kolme kruunua ovat vanhoista Täyssinän rauhan rajamerkeistä, joita esiintyy kallioon hakattuina pitäjän itä-rajalla. Vaakunaa hallitseva tyviöllä seisova musta teeri kuvaa pitäjän koskematonta luontoa. |
 | Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa.
Lapin talven tunnusmerkit. |
 | Mustassa kentässä kultaiset viitosjänteet. |
 | Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset.
Pyhän Pietarin avain on peräisin pitäjän nostoväen lipusta isonvihan ajalta, kurki vanhimman Kurki-suvun vaakunasta. |
 | Hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele, kielet punaiset. |
 | Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset.
Vaakunan aaltokoroinen kaateinen polviorsi kuvastaa Vihdin keskeisintä vesistöä Hiidenvettä, minkä yläpuolella saatteena oleva vesipyörä taas kuvastaa Vihdille ominaista sahateollisuutta, jonka käyttövoimana vuosikymmenet sitten oli vesi. |
 | Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. |
 | Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa. |
|
|