|
 | Sinisessä kentässä hopeinen punavaruksinen riekko. |
 | Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset sarvet. |
 | Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen, pystyssä oleva laiva-ankkuri punaisella pohjalla ja jonka alakentässä on hopeanvärinen, oikealle (heraldisessa merkityksessä) käännetty lohi sinisellä pohjalla; kilven päällä on kreivin kruunu. |
 | Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti, kaikki hopeaa.
Taiteilija on antanut kuvalle kaksikin tulkintaa: 1. Kalajumala 2. Kapälälauta, josta käytetään myös nimityksiä kettukanto ja ripa. Molemmat tulkinnat viittaavat kemijärveläisten vanhoihin elinkeinoihin, kalastukseen ja riistanpyyntiin. Näiden yhdistäminen juurineen ylös nostettuun kantoon viittaa myöhempään raivaustoimintaan ja yleensä elinkeinoelämän alalla tapahtuneeseen kehitykseen siirryttäessä riistanpyynnistä peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Saatteena olevat tähdet ovat Pohjantähtiä ja osoittavat kunnan pohjoista sijaintia maapallolla. |
 | Punaisessa kentässä hyppäävä lohi, jonka leuassa riippulukko; kaikki hopeaa, paitsi lukossa musta avaimenreikä.
Vaakunan aihe on varsin laajatulkintainen, sillä se kuvaa ikivanhaa Kemijokeen ja Kainuunmereen liittyvää (lohen) kalastuksen ja kaupan historiaa, Kemin pitäjän silloista merkitystä Kemin Lapin kirkollisena ja taloudellisena keskuksena sekä Kemin maalaiskunnan asemaa ja kehitystä nykyajan teollistuvassa yhteiskunnassa. |
 | Hopeakentässä kävelevä ahma ja yläpuolella kaarilakio; kaikki mustaa paitsi ahman varukset punaiset.
Lapin luontoa kuvaava tunnus. |
 | Kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten. |
 | Punaisessa kentässä harjakoroisen tyviön yläpuolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. [B. Harald Hellströmin vaakuna-ehdotuksen mukaan Olof Eriksson] |
 | Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori.
Kolmoisvuori kuvaa Pyhätunturia. Vaakuna muistuttaa ajasta, jolloin Kemijärven kirkkoherra vuoden 1648 tienoilla kastoi Pyhätunturin Pyhän kasteen lähteellä tunturialueella asuvia lappalaisia kristinuskoon. |
 | Sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1+2; kaikki hopeaa. |
 | Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2+1; oviaukot punaiset. Tunnus viittaa vanhaan lappalaisasutukseen. |
 | Vihreässä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella justeerisaha; kaikki hopeaa. |
 | Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset, saatteena yläkulmassa kultainen liekki.
Haaruristi viittaa Kemi- ja Ounasjokien risteykseen, salamakoro voimalaitoksiin. Liekki on ”Totto”, merkkituli, joka on usein palanut jokivarren vaaroilla vainolaisen uhatessa. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi. |
 | Mustassa kentässä kultainen patsasaitta. |
 | Sinisessä kentässä neljä hopeista lohenpyrstöä asetettuina ristin tapaan. |
 | Mustassa kentässä alainen hopeinen hirsi, jossa yläreunastaan liekkikoroinen punainen varras, hirren yläpuolella hopeinen 6-sakarainen tähti.
Aiheena rakovalkea ja Pohjolan pitkä yö. |
 | Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli. |
 | Hopeakentässä punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset.
Vuonna 1621 vahvistetun sinetin mukaan uusittu puhuva tunnus. |
 | Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa.
Lapin talven tunnusmerkit. |
 | Hopeakentässä kolmoisvuoren yläpuolella aurinko, kumpikin punainen.
Kunnan vaakuna symbolisoi Aavasaksan juhannuksen keskiyön aurinkoa. |
|
|