|
 | Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa. Vaakuna pohjautuu kunnan vanhaan pitäjän sinettiin, jonka tarkoitus lienee ollut ilmentää Alavieskan karjavaltaista maanviljelystä. |
 | Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa. Liikenteen tunnuskuva. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa. Haapa ja aaltokoro kunnan nimen mukaan, sompa viittaa kuuluisiin hiihtäjiin ja suksimestareihin. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. |
 | Hopea kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja hylje; molemmat sinisiä. |
 | Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. |
 | Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa. |
 | Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli.
Vaakuna-aihe pohjautuu siihen, että Kuusamon historiassa on porolla melkoinen merkitys. Poro on ollut kuusamolaisille erämaiden asuttajille tärkeä hoidokki, joskaan Kuusamoa ei nykyisin enää voida poropitäjänä pitää, sillä poronhoito elinkeinona on Kuusamossa saanut maanviljelyksestä ja karjanhoidosta vahvan seuraajan. |
 | Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä.
Aihe viittaa jo kunnan aihekilpailussa huomioituun karjalaisten ryöstöretkeen, jolloin heidän veneensä poltettiin. Liekkien lukumäärä puolestaan viittaa Kärsämäen seitsemään kantataloon. |
 | Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat. |
 | Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa. |
 | Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa. |
 | Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. |
 | Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti. |
 | Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu. |
 | Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. |
 | Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain. |
 | Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa.
Sininen kenttä kuvaa järveä, teroitettu paalu kuvaa rajaseutuasemaa ja naularistit kuvaavat kristinuskon pyhää ja talonpoikaisia sepäntaitoja. |
 | Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa.
Hirsien ja paalujen muodostama aita kuvaa kunnan nimeä: pyhä paikka eli eristetty alue. Aita kuvaa myös vanhaa heimorajaa. |
 | Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa.
Aihe perustuu vaakunan perinteelliseen kuvaamistapaan (vuoden 1673 sinettiin) paitsi sitä, että mehiläispesä ja vihreä maa ovat jätetty pois. Niiden sijalla ovat meri ja kummeli tarkoituksella saattaa vaakuna paremmin sen hengen mukaiseksi, jonka kaupungin perustaja kreivi Pietari Brahe kirjeessään 2.3.1651 Salon (sittemmin Raahen ) kaupungin sinetille määritteli ” … med hamn på ena sidan och havet på den andra.” Meri ja kummeli viittaisivat muutenkin kaupungin asemaan satamapaikkana. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä. Aihe viittaa entisaikain kalastuksen merkitykseen. |
 | Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa. |
 | Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa. |
 | Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa. |
 | Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa. |
 | Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2+1. |
 | Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene.
Tervanpolton ja tervakaupan tunnukset. |
 | Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi. Hopea on vettä ja haaruristi (ruot. gaffelkors).
Ylivieskan rautatiesolmu sekä sen apilakärjet kuvaavat maa- ja karjataloutta. Lopuksi kuvio voidaan tulkita Ylivieska-nimen alkukirjaimeksi. |
|
|