|
 | Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa. |
 | Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. |
 | Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin.
Tunnus kuvaa merenkulkua ja rautateollisuutta (Taalintehdas, Björkboda). |
 | Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa.
Kannustähti tai kannuspyörä liittyy Hevonlinnaan ja Huovintiehen ja rengas symboloi vesimyllyä ja siten välillisesti myös kunnan nimeä. |
 | Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri.
Virta viittaa salmeen, Ströömiin, joka erottaa kunnan pääsaaret toisistaan, ankkurit merenkulkuun. |
 | Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia. |
 | Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa.
1300-luvulla rakennettu kivikirkko on Pyhän Pietarin nimikko. |
 | Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2+2; kaikki kultaa. |
 | Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa. |
 | Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. |
 | Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain.
Tunnus viittaa Mietoisissa syntyneeseen Daniel Jusleniukseen (1676-1752), suomalaisuuden julistajaan ja puolustajaan. |
 | Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa. |
 | Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä (Lallia), kaikki kultaa.
Pyhä Henrik on 1200-luvulla rakennetun harmaakivikirkon suojeluspyhimys. |
 | Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan.
Puhuva, nimen mukainen vaakuna. |
 | Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira.
Aihe on otettu 1300-luvulla eläneen paimiolaisen asemiehen Erik Puranpojan sinetistä, joka on tallennettuna Ruotsin valtakunnan arkistossa vuodelta 1381. Erik Puranpoika mainitaan lisäksi laivanrakentajana ja Varsinais-Suomen Maakuntaliiton lausunnossa todetaan napakairan jo varhain keskiajalla kotiutuneen Paimioon, missä kirvesmiestaito on ulottunut myös laivanrakennusalalle. Samalla vaakunakuvio muistuttaa paikkakunnan vanhasta talonpoikaispurjehduksen aikakaudesta. Kulta-apilat viittaavat paikkakunnan pääelinkeinona olevaan maanviljelykseen. |
 | Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. |
 | Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin. |
 | Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka. Lyhde maatalousseudun tunnuksena.
Vaaka ylienkeli Mikaelin, pitäjän kirkon suojeluspyhimyksen tunnus. |
 | Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa.
Aihe viittaa köyhien auttamiseen Pyhän Martin eli rikkaan leikatessa kappaleen viitastaan köyhälle. |
 | Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteenterää alakkain; kaikki kultaa. |
 | Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi.
Pitäjän monet muinaislinnat ovat antaneet aiheen sakarakoroon. Sarvi on Horn-suvun tunnus, tammi kertoo vehmaasta luonnosta ja vanhasta kartanokulttuurista. |
 | Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia.
Aiheena pitäjäläisten kansanomainen kutsumanimi ”Sauvon hakkiset”. Hakkinen merkitsee naakkaa. Kannuksenpyörät viittaavat paikkakunnan moniin aateliskartanoihin. |
 | Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille. |
 | Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti.
Tunnus viitta meriyhteyksiin, ristiretkiaikaan ja myös keskiaikaiseen laivastoasevelvollisuuteen, josta on tietoja juuri Taivassalosta. |
 | Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris. |
 | Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1+2+1.
Turun kaupungin vaakuna pohjautuu kaupungin sinettiin vuodelta 1309
Kaupungin nykyinen vaakuna pohjautuu alun perin taiteilija Tauno Torpon uudelleen piirtämään vaakunakuvaan vuodelta 1966. |
 | Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea.
Tunnus v. 1617 annetusta sinetistä. Merenrantakaupungin ja kalastuksen tunnus. [Uudelleen piirtänyt Ahti Hammar] |
 | Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä. |
|
|