|
 | Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaisia. Myllynkivi viittaa entisajan moniin myllyihin ja maankuuluun leipään, ruusut kuuluisaan Askolan poikaan, kirjailija Johannes Linnankoskeen (laulu tulipunaisesta kukasta). |
 | Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa. |
 | Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti. |
 | Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu. |
 | Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa. |
 | Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri.
Vihkiristi viittaa 1300-luvulla rakennettuun kirkkoon, ankkuri merenkulkuun. Rannikon satamapaikat olivat tunnettuja ja käytettyjä varhaiskeskiajalla. |
 | Hopeinen siivekäs lyyra sinisellä yksivärisellä pohjalla.
Aihe kuvaa sitä, että Järvenpään seutu on ollut erittäin merkittävä eri aloja edustavien taiteilijoiden ja kirjailijoiden asuinpaikka. Lyyra kuvaa musiikkia ja runoutta yleensä, mutta varsinkin suuren säveltäjämestarimme Sibeliuksen yli maailman levinnyttä tuotantoa. Aiheessa voidaan katsoa esiintyvän myös Järvenpään kulttuurimerkitys huomattavana koulu- ja opistokeskuksena. Vielä voidaan siivissä nähdä nuoren kaupungin pyrkimys eteenpäin kaikilla elämän aloilla. |
 | Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa. |
 | Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten. |
 | Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi.
Vaakunan kultainen "nikkarinkruunu" esittää puusepän tekemää liitosta, sinkkausta. Vaakunan aihe on saatu Keravan kehitykselle erittäin tärkeästä puuteollisuudesta. |
 | Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alkentässä sininen vene. |
 | Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi.
Kärjet kuvaavat pitäjän kahta kirkkoa, suomalaista ja ruotsalaista, jotka kohoavat vierekkäin samalla kumpareella. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.
Vaakunan aihe on otettu Lohjan historiasta ja paikkakunnan hedelmällisyydestä. Lohjan kirkon suojeluspyhä oli katolisajalla Laurentius eli Lauri; hänen kuolinpäivänsä on elokuun 10:s, joka myös sai hänestä nimensä. Sinä päivänä Lohjan kirkko oli vihitty ja sitä vietettiin katolisaikana täällä juhlapäivänä. Laurentius, jolle useat muutkin Suomen kirkot oli pyhitetty, oli kristikunnan yleisimmin palvottuja pyhimyksiä. Hänen kerrotaan olleen Espanjasta syntyisin ja kärsineen marttyyrikuoleman Roomassa v. 258 j.Kr., kun hän kieltäytyi ilmaisemasta pakanalliselle keisarille, minne kirkon aarteet oli kätketty; hän vain kokosi ontuvat, sokeat, sairaat ja kerjäläiset ja sanoi osoittaen heitä: ’Tässä on kirkon rikkaus’. Hänet paahdettiin kuoliaaksi tulikuumalla halstarilla. (Lohjan historia). Paahtaminen on kuvattuna Lohjan kirkon keskiaikaisissa seinämaalauksissa. Pähkinäterttu kuvaa paikkakunnan erikoista hedelmällisyyttä, mistä todistuksena on juuri pähkinäpensaan, tammen ja poppelin ja eräiden muiden jalopuiden esiintyminen täällä luonnonvaraisina. |
 | Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri.
Linnoituksen ja merenkulun tunnukset ovat peräisin kuningas Aadolf Fredrikin 22.6.1756 vahvistamasta Loviisan kaupungin sinetistä. [Uudelleen piirtänyt Ahti Hammar] |
 | Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain. |
 | Sinisessä kentässä kultainen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa, edestäpäin. Saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1+2.
Vaakunan nimi "Mäntsälän hirvimetsät". |
 | Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2+3+2. [Olof Eriksson (B. H. Hellströmin alkuperäisehdotusta mukaellen)] |
 | Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä. |
 | Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain.
Uudelleen piirtänyt Gustaf von Numers |
 | Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää. |
 | Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin. |
 | Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa.
Sipoolaisten esi-isien kerrotaan saapuneen paikkakunnalle sudenpääkoristeisella viikinkilaivalla. Toisena aiheena on Sipoonjoki. |
 | Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä. |
 | Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset. |
 | Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö. |
 | Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset.
Vaakunan aaltokoroinen kaateinen polviorsi kuvastaa Vihdin keskeisintä vesistöä Hiidenvettä, minkä yläpuolella saatteena oleva vesipyörä taas kuvastaa Vihdille ominaista sahateollisuutta, jonka käyttövoimana vuosikymmenet sitten oli vesi. |
|
|