Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntien kielellistä asemasta vuoteen 2012 saakka. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kuntien kielellinen jaotus on perustana myös muulle kielelliselle jaotukselle (esim. kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja valtionhallinnossa).
Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi on vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3 000 asukasta puhuttava vähemmistökieltä äidinkielenään*). Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus laskee alle 6 prosentin tulee kunnasta yksikielinen. Kunta, joka ei täytä vähimmäisvaatimuksia ollakseen kaksikielinen, voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki, ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2003–2012.
*) Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi väestötietojärjestelmään. Äidinkielen voi myöhemmin vaihtaa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti maistraattiin.
| – ruotsinkielinen enemmistö |
13 |
12 |
| – suomenkielinen enemmistö |
18 |
18 |
| Ruotsinkielisiä kuntia |
19 |
19 |
| Kaikki kunnat |
342 |
336 |