sv       Tulosta | pdf

Yleiskirje 22/80/2010, Riitta Myllymäki/eg, 26.11.2010 Eduskuntavaalit 17.4.2011

Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 17.4.2011. Eduskuntavaaleissa valitaan vaalipiireittäin 200 kansanedustajaa. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja.

​Oikeusministeriö lähettää kunnille omat tiedotteensa vaaleihin valmistautumisesta ja varsinaiset vaaliohjeet eri vaaliviranomaisille. Ensimmäinen vaalikirje 25.10.2010 (OM 31/51/2010) on jo lähetetty. Keskitetysti vaalitietoa löytyy www.vaalit.fi.

Ennakkoäänestys toimitetaan 6.-12.4.2011. Eduskuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 30.3.2011.

Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lisätiedot:
Lakimies Riitta Myllymäki, puh. (09) 771 2463
Lakimies Katariina Huikko, puh. (09) 771 2135
Lakimies Jenny Koivisto, puh. (09) 771 2158
Lakimies Tanja Mansikka, puh. (09) 771 2308
Johtava lakimies Juha Myllymäki, puh. (09) 771 2450
Erityisasiantuntija Erkki Papunen, puh. (09) 771 2467
Palvelusähköposti hallintolakimiehet[at]kuntaliitto.fi

Tiedoksi
Oikeusministeriö
Puolueiden kunnallissihteerit


 

Eduskuntavaalien keskeisiä asioita kuntien kannalta

Kuntien vaaliviranomaiset

Valtuusto

Vaalit toimitetaan kunnissa äänestysalueittain. Vaalilain 8 §:n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei valtuusto ole jakanut kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Vuoden 2011 eduskuntavaalit toimitetaan sen äänestysaluejaon mukaisesti, josta on tehty päätös ja ilmoitus maistraatille viimeistään vuoden 2010 huhtikuussa.

Kunnanhallitus

Kunnanhallituksella on monia vaaleihin valmistautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:

  • kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä
  • laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, ei muusta ryhmästä saa valita kahta edustajaa. Jos vaalilautakuntia ja vaalitoimikuntia on useita, tulisi pyrkiä siihen, että kaikki huomioon otettavat äänestäjäryhmät saisivat ainakin yhden edustajan vaaliviranomaisiin.

Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %.

Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas voi sen sijaan olla vaalilautakunnan jäsenenä. Vaalitoimikuntiin voidaan valita jäseniksi ja varajäseniksi myös vaalilautakuntaan valittavia henkilöitä.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Vaalilain 4 §:n mukaan vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta.

Kunnanhallituksen on vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaisesti päätettävä

  • kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista siten, että niitä on jokaisessa kunnassa vähintään yksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Ennakkoäänestyspaikkoja ovat myös sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitos).

Edelleen kunnanhallituksen on määrättävä

  • äänestysalueen vaalipäivän äänestyspaikat. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa.

Kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin viipymättä merkitään Väestörekisterikeskuksen määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat sekä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut oikeusministeriön määräämät tiedot.

Kunnan keskusvaalilautakunta

Valtuuston vaalikaudeksi valitun kunnan keskusvaalilautakunnan keskeisimmät tehtävät eduskuntavaaleissa ovat vaalien valmistavista toimenpiteistä huolehtiminen, ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen sekä ns. pienten äänestysalueiden alustava ääntenlaskenta.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että kaikissa kunnanhallituksen päätöksellä kotimaan yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä paikoissa on ennakkoäänestystä varten asianmukainen ennakkoäänestystila ja tarvittava kalusto.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on tiedotettava kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi.

Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen vaalilain 14.1 §:n nojalla.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva henkilö voi toimia kunnan keskusvaalilautakunnassa.

Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Vaaliasiamieheksi valitun tulee pyytää eroa keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vaalilautakunnan tehtävänä on vaalipäivän äänestyksen järjestäminen äänestysalueella ja annettujen äänestyslippujen alustava ääntenlaskenta ja äänestyslippujen toimittaminen vaalipiirilautakunnalle.

Vaalilautakunta on kokoontuneena vaalipäivänä koko vaalitoimituksen ajan sekä vaalitoimituksen jälkeen äänestyslippujen laskemiseksi, tarkastamiseksi ja järjestämiseksi.

Vaalitoimikunnan ainoana tehtävänä on järjestää ennakkoäänestys laissa tarkoitetuissa laitoksissa.

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalipäivän äänestyksessä on koko ajan oltava paikalla kolme vaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä. Samaten ennakkoäänestyksessä laitoksessa paikalla on koko ajan oltava kolme vaalitoimikunnan jäsentä tai varajäsentä.

Vaalitoimitsijat

Vaalitoimitsijoista säädetään vaalilain 17 §:ssä. Ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat.

Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksessä vaalitoimitsijana toimii kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan määräämä vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen.

Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimitsijana.

Ennakkoäänestysjärjestelyt

Kunnilla on vastuu ennakkoäänestyspaikoista. Kunnanhallitus päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Vaalilain 9 §:n mukaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on oltava jokaisessa kunnassa vähintään yksi, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kunta voi järjestää ennakkoäänestyksen joko omissa virastoissaan ja muissa toimipaikoissaan tai hankkimalla palvelun muulta luotettavalta taholta. Ennakkoäänestysjärjestelyillä voidaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Tämän vuoksi kunnanhallituksen on syytä kiinnittää huomiota äänestäjien ennakkoäänestysmahdollisuuksiin järjestämällä ennakkoäänestyspaikkoja riittävästi kunnan eri osiin ja sellaisiin paikkoihin, joissa äänestäjät muutenkin liikkuvat, jotta ennakkoon äänestäminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja vähän aikaa vievää. Esimerkiksi kirjastot, yhteispalvelupisteet ja kauppakeskukset ovat suositeltavia paikkoja.

Ennakkoäänestys voidaan järjestää myös kunnassa kiertävässä autossa, esim. kirjastoautossa. Aikataulut täytyy tällöin laatia erityisen huolellisesti, jotta äänestysauto varmasti on ilmoitettuun aikaan ilmoitetussa paikassa.

Oikeusministeriö ja Itella Oyj ovat tehneet puitesopimuksen siitä, että Itella tarjoaa myymälöitään kuntien käytettäväksi ennakkoäänestyspaikkoina. Oikeusministeriön kirjeen 25.10.2010 liitteestä ilmenevät ne kunnat, joissa on Itellan omia myymälöitä ja joita Itellan tarjous koskee.

Eduskunnan oikeusasiamies on kahdessa ratkaisussaan (29.4.2004 dnro 619/4/03 ja 6.5.2004 dnro 657/4/03) muistuttanut yhdenvertaisuudesta äänestysjärjestelyissä eli kehottanut keskusvaalilautakuntaa kiinnittämään huomiota esteettömään pääsyyn äänestyspaikalle sekä liikuntarajoitteisten vaalisalaisuuden turvaamiseen.

Äänestäjä ei ollut päässyt sähkökäyttöisellä pyörätuolillaan äänestyspaikkaansa. EOA kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että myös sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävillä on mahdollisuus päästä äänestystilaan. Ottaen huomioon perustuslain 6 ja 14 § tulisi varmistaa, että äänestyspaikoiksi valitaan liikuntarajoitteisille mahdollisimman hyvin soveltuvia tiloja tai muuten huolehditaan liikuntaesteisten pääsystä äänestyspaikkaan.

Äänestäjä ei ollut päässyt pyörätuolilla äänestyskoppiin ja oli joutunut kirjoittamaan ehdokkaansa numeron äänestyslippuun postin palvelutiskillä. EOA toteaa, että liikuntarajoitteisille on heidän vaalisalaisuutensa turvaamiseksi järjestettävä asianmukainen äänestystila ja tarvikkeet. Perusoikeusnäkökulmasta oli epätyydyttävää se, että äänestäjällä ei ollut käytettävissään irrallista kirjoitusalustaa ja tilapäistä suojaa, jotka olisivat turvanneet hänen vaalisalaisuutensa.

Kunnanhallitus päättää yleisen ennakkoäänestyspaikan päivittäisistä aukioloajoista. Arkipäivisin aukioloaika voi alkaa aikaisintaan kello 8 ja päättyy viimeistään kello 20. Lauantaisin ja sunnuntaisin vastaavat ajat ovat kello 10 ja 16. Säännönmukaisesti ennakkoäänestyksen jokaisena päivänä auki olevan ennakkoäänestyspaikan lisäksi kunnassa voi olla useampia kunnanhallituksen päätöksen mukaisina aikoina auki olevia ennakkoäänestyspaikkoja.

Ennakkoäänestyspaikkoja ovat myös sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina.

Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan äänestäjille erikseen ilmoitettuna aikana kello 9–20 välillä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on tiedotettava kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Erityisen tehokkaasti on tiedotettava yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, joissa ennakkoäänestys on mahdollista vain tiettyinä aikoina. Jos ennakkoäänestys järjestetään kunnassa kiertävässä autossa, on pysähdyspaikoista ja aikatauluista samaten tiedotettava erityisen tehokkaasti.

Oikeusministeriön kunnanhallituksille lähettämä kirje 25.10.2010 (OM 31/51/2010) koskee pääosin juuri ennakkoäänestyksen järjestämistä. Kirjeessä käsitellään muun muassa ennakkoäänestyksen hyviä käytäntöjä, joihin osaltamme viittaamme.

Ulkomainonta

Eduskuntavaalien ulkomainonta suositetaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 30.3.2011.

Mainonnan aloittamisen ajankohta ja kuntien käyttöön varaamat mainospaikat on syytä saattaa vaaleihin osallistuvien puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten tietoon. Samalla kuntien on syytä ilmoittaa niiden henkilöiden yhteystiedot, jotka kunnassa vastaavat vaalien ulkomainonnasta. Kunnan nettisivusto voi olla tehokas tapa tiedottaa ulkomainonnan käytännöistä ja mainospaikoista.

Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liittyvät laillisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa.

Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oikealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Jotta tyhjiä mainospaikkoja ei jäisi, ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä voidaan tiedustella, tulevatko he käyttämään mainospaikkoja ja edellyttää vastausta tiettyyn päivämäärään mennessä uhalla, että vaalimainospaikkoja ei heille varata. Ryhmiltä voidaan myös vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaalimainospaikkojen käyttämisestä. Edellä kuvattu menettely täyttää myös yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimukset. Jos tyhjiä paikkoja kuitenkin jää, niitä voidaan käyttää yleiseen vaalitiedottamiseen.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan 27.2.2004, 1175/4/03 katsonut, että kaupungin menettely, jossa ulkovaalimainospaikat jaettiin puolueiden ja ehdokkaita asettaneiden ryhmien kesken niiden edellisissä vaaleissa saaman kannatuksen perusteella suhteellisesti siten, että osa puolueista on saanut mainostilaa enemmän kuin toiset, on loukannut yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2005:62 oli arvioitavana eduskuntavaalien keskitetty vaalimainonta kaupungin alueilla sekä vaalimainoksista huolehtimisesta perittävä maksu. KHO katsoi, että ulkovaalimainonnan keskitetty järjestäminen kuului kunnan toimialaan. Korvauksen periminen vaalitelineiden pystyttämisestä ja hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi ei ollut lainvastaista.

Kaupunginhallituksen hyväksymissä vaalimainonnan yleisohjeissa määritellyllä ruutukaava-alueella oli kielletty muu kuin kaupungin keskitetysti hoitama vaalimainonta. KHO toteaa, että kaupungilla on lähtökohtaisesti oikeus itse päättää, miten sen omistamia ja hallitsemia alueita käytetään mainonnassa. Päätöksellä ei ole rajoitettu mahdollisuutta mainostaa yksityisten omistamilla tai hallitsemilla alueilla. Yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen kaupunki on voinut päättää, että vaalimainonta järjestetään päätöksessä tarkoitetuin tavoin keskitetysti. Keskitetyn vaalimainonnan vaikutukset sananvapauden käyttämiseen eivät ole suhteettomia mainittuihin päämääriin nähden.

Puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä oli päätetty periä 840 euron suuruinen korvaus mainosten liimaamisesta, paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta. Maksu kattaa kaikki kaupungin alueelle pystytettävät 50 mainoskehikkoa sekä kaupungin silloille pystytettävät 24 mainoskehikkoa. KHO toteaa, että vaalimainoksista huolehtimisesta perittävä maksu on määrätty työstä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kaupunginhallitus on voinut toimivaltansa rajoissa päättää periä tehtävän hoitamisesta maksun, vaikka laissa ei ole säädetty tällaisesta tehtävästä kannettavasta maksusta. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on vaalimainonnassaan käytettävissä muitakin tiedotuskanavia kuin ulkomainonta. Em. maksun periminen ei rajoita sananvapautta sitä koskevien säännösten ja määräysten vastaisella tavalla. Päätös ei myöskään loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suuntauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikoista ja niiden pystyttämisestä ja poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ulkomainonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestettävissä.

Kukin kunta ratkaisee paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden. Maksullisuuteen vaikuttavat kustannusten suuruus, aiemmin omaksuttu käytäntö ja sen sujuvuus, palvelun taso, mainoskehikkojen laatu, kuka huolehtii vaalimainoskehikkojen pystytyksestä ja purkamisesta (kunnan organisaatio, urheiluseura, mainostoimisto jne.) ja kuka vastaa mainosten liimaamisesta ja kiinnittämisestä (kunnan organisaatio, puolueiden paikallisosasto, mainostoimisto jne.).

Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman määrän mainospaikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannukset ja maksut ovat samansuuruiset kaikille mainospaikkoja varanneille ryhmille.

Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin.

Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Jos kunta ei käytä vaalimainoskehikkoja, sen tulisi kuitenkin määritellä vaalimainontapaikat hallitsemillaan alueilla.

Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 §:ssä. Maantielakia sovelletaan asemakaava-alueen ulkopuolella ja asemakaava-alueen liikennealueella. Maantien käyttäjille tarkoitetut ulkomainokset on kielletty ilman tienpitoviranomaisen myöntämää lupaa. Em. kielto ei koske esim. vaaleja koskevaa ilmoittelua. Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitettava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ilmoitukset ja mainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää, ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä.

Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 §:ssä ja tieliikennelain 56 §:ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari Nenonen   
varatoimitusjohtaja
 

Arto Sulonen
lakiasiain johtaja