Siirry ylös
sv       Tulosta |  pdf

Kuntien terveydenhuollon kustannusten kasvu on taittunut

(Kuntaliitto tiedottaa 14.6.2012) Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset alenivat vuonna 2011, samoin kuin sitä edellisenäkin vuonna. Nimelliset kustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin kolmisen prosenttia, mutta kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset alenivat hieman, 0,2 prosenttia.

​Käänne on merkittävä, sillä suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet näitä kahta vuotta lukuun ottamatta joka vuosi vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2010 asti. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton vuosittain suurille kaupungeille ja keskisuurille kunnille tekemästä kustannusselvityksestä.

Erityisesti vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia on kyetty hillitsemään enemmän kuin muiden terveys- ja vanhuspalvelujen. Kustannusten nousu on ollut vähäistä myös psykiatrisessa laitoshoidossa.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärisen mukaan kustannussäästöt on saatu aikaan pääasiassa rakenteita uudistamalla. Pääkaupunkiseudulla suunnitelmallinen laitoshoidon purkaminen näkyy vuosien 2010 ja 2011 tuloksissa. 

– Kuntien tiukka taloustilanne on pakottanut kuntia pysäyttämään kustannusten kasvun ja kehittämään erityisesti avohoidon palveluja. Pitkäjänteistä kehitystyötä tulee jatkaa, erityisesti ikäihmisille suunnatuissa palveluissa, Tarja Myllärinen toteaa.

– Kevyet palvelumuodot eivät kuitenkaan tule kunnille automaattisesti halvemmaksi. Esimerkiksi silloin, kun asiakkaan palvelutarve on päivittäinen ja kotipalvelua annetaan useita tunteja päivässä, tehostettu palveluasuminen tulee kunnalle kotipalvelua edullisemmaksi, huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni.

Oulu tiputti Helsingin kärkipaikalta kustannuksissa

Helsinki on hallinnut kustannusvertailun kärkipaikkaa useiden vuosien ajan. Vuonna 2011 tilanne on muuttunut, ja suurimmat ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat Oulussa, 2279 euroa asukasta kohden. Tampereen ja Helsingin kustannukset olivat seuraavaksi suurimmat, 2181 euroa asukasta kohden.

Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, Helsingin kustannukset alenivat yli kaksi prosenttia. Kustannusten aleneminen oli samansuuruista myös vuonna 2010.

– Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kustannusten aleneminen johtuu erityisesti siitä, että sosiaalitoimessa on vähennetty paikkoja ja muutettu laitospalvelua palveluasumiseksi sekä tarjottu palveluseteleitä vanhusten palveluasumiseen, toteaa johdon laskentatoimen asiantuntija Kari Laakoli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhusten palveluista.

Oulun kustannukset olivat suurten kaupunkien suurimmat. Kuntaliiton erityisasiantuntija Teija Mikkola huomauttaa, että Oulu ei ole vertailun kärjessä, jos väestön palvelutarpeet otetaan huomioon, sillä Oulussa muun muassa sairastavuus on keskimääräistä suurempaa.

– Oulun kaupungissa investointiin vuonna 2011 merkittävästi ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, mikä osaltaan selittää kustannusnousua. Oulu hakee kustannusten taittumista ennaltaehkäisyn ja myös rakenteellisten muutosten kautta, Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo perustelee kaupungin tulosta.

Keskisuurissa kunnissa kasvu maltillista

Keskisuurista kunnista Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat vertailukunnissa viime vuonna 3527 euroa asukasta kohti. Reaalikustannukset kasvoivat pari prosenttia edellisvuodesta.

Järvenpää on ollut keskisuurten kuntien vertailussa mukana vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2007 Järvenpään kustannukset olivat vertailukuntien suurimmat, mutta vuonna 2011 seitsemänneksi pienimmät.

Muutokseen on päästy kehittämällä erityisesti kalliimpia palveluja, kuten vanhusten ympärivuorokautista hoitoa.

– Kotihoidosta ohjattiin vähän tai tilapäisesti palveluita tarvitsevia asiakkaita yksityisten palveluiden piiriin, raskaasta hoivasta siirrettiin asiakkaita tavallisen palveluasumisen piiriin ja tavallisiin vuokra-asuntoihin. Vuoden 2009 alussa vapautettiin akuutin vuodeosaston paikkoja sijoittamalla pitkäaikaispotilaat oikeille hoitopaikoille ja vuonna 2011 Kiljavan kuntoutussairaalan palveluita alettiin hyödyntää paremmin, johtava ylilääkäri Tuula Salokangas perustelee Järvenpään kustannusten kehitystä.

Kirkkonummella kustannuksiin on vaikutettu erilaisilla toimintatapojen muutoksilla.

– Erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset alenivat 3,4 prosenttia.  Ikäihmisten palveluissa on luovuttu lähes kokonaan ulkopuolelta ostettavista laitoshoidon paikoista. Omaishoitoon on satsattu, ja ikäihmisten päivätoimintaa on kehitetty, Kirkkonummen perusturvajohtaja Liisa Ståhle toteaa.

Kaikkein pienimmät sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat Mustijoen perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostavilla Mäntsälän ja Pornaisen kunnilla, 3 325 euroa asukasta kohti.

Kuntaliitto julkaisee kustannusvertailun vuosittain

Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.

Keskisuurten kuntien kustannusvertailu ulotettiin nyt kahdeksatta kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin. Näin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

– Selvityksessä on otettu huomioon kuntien erilainen ikärakenne. Ikävakiointi helpottaa kuntien vertailemista, erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta korostaa.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tornio ja Tuusula, joukossa Kainuun maakuntayhtymä ja Mustijoen perusturva.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Teija Mikkola, Kuntaliitto, p. 050 352 0020
sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto, p. 050 596 9866
erityisasiantuntija Tero Tyni, Kuntaliitto, p. 050 364 8163
erityisasiantuntija Anu Nemlander, Kuntaliitto, p. 050 563 6180

Suurten kaupunkien yhteyshenkilöitä:

Espoon terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen, p. 09 816 23332, 050 544 6535
Porin terveyspalveluiden johtaja Esko Karra, p. 044 701 3411
Lahden toimialajohtaja Mikko Komulainen, puh. 044 716 1735
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo, p. 044 703 1915
Oulun terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä, p. 050 576 8518
Tampereen tilaajapäällikkö Jari Ahvenainen, p. 040 801 6013
Turun controller Pekka Paatonen, p. 050 526 9470
Kouvolan palvelujohtaja Kalevi Karjalainen, p. 020 615 1610
Kouvolan tilaajapäällikkö Kati Myllymäki, p. 020 615 4681
Kuopion po. terveysjohtaja, ylilääkäri Matti Pietikäinen, p. 017 186 301
Helsingin terveyskeskuksen suunnittelupäällikkö Jussi Lind, p. 09 31042246, 050 5421377
Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen johdon laskentatoimen asiantuntija, Kari Laakoli, p. 040 334 6732
Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. 014 266 3001
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, p. 050 3121678

Keskisuurten kuntien yhteyshenkilöitä:

Hyvinkään sosiaali- ja terveysjohtaja Aino Eerola,
p. 0400 81 1428, 019 459 4975
Imatran sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Kohvakka, p. 020 617 3362
Joensuun sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen,
p. 050 63 997, 013 267 5665
Järvenpään johtava ylilääkäri Tuula Salokangas, p. 040 315 3208
Kaarinan hyvinvointipalvelujen johtaja, Antti Parpo, p. 050 314 6020
Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto, p. 044 777 3033
Kemin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen, p. 040 541 8237
Keravan sosiaali- ja terveysjohtaja Tua Evokari, p. 09 2949 2170
Kirkkonummen perusturvajohtaja Liisa Ståhle,
p. 050 594 1749, 09 2968 3215
Kotkan terveysjohtaja Anne Hiiri, p. 0400 838167
Lohjan johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen, p. 050 567 5924
Loviisan perusturvajohtaja Carola Klawér, p. 0440 555 360
Mikkelin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Maria Närhinen, p. 044 794 4200
Mikkelin palvelutuotantojohtaja Timo Talo, p. 044 794 4006
Mustijoen perusturvajohtaja Eija Rintala, p. 040 314 5717
Porvoon sosiaali- ja terveysjohtaja, Pia Nurme, p. 040 1789922
Rovaniemen johtava ylilääkäri Markku Oinaala,
p. 016 322 8033, 040 516 9172
Salon sosiaali- ja terveysjohtaja Kai Saarimaa, p. 044 772 3730
Sipoon sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, p. 09 2353 6500
Tornion vt. perusturvajohtaja Maarit Alalahti, p. 040 7322802
Tuusulan sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio, p. 040 314 4401 

 | 
2 suosittelua
Sisältö tarkistettu:
14.6.2012