- Uskon, että olemme yhtä mieltä siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta Suomessa rakentuu jatkossakin vahvan peruskunnan järjestämisvastuun varaan. Samalla olemme valmiita hyväksymään sen, että nykyisillä rakenteilla emme jatkossa pärjää. Mutta emme vielä ole löytäneet sopua siitä, millä tavoin vastaamme tulevaisuuden haasteisiin, Nenonen analysoi tilannetta.
Nenonen totesi Kainuun maakunnan kuntien edustajille, että rakenteista ja toimintatavoista on nyt uskallettava puhua. Keskusteluun vaikuttavat väestökehitys, aluerakenteiden muutos, kansainvälisesti kiristynyt taloustilanne ja yritysten kilpailukykytekijät.
Puheenvuorossaan Nenonen painotti alueellisen tiedon hyödyntämistä ratkaisumallien valinnassa.
- Jos Kainuun kunnat yhdessä näkevät Kainuun mallin toimivana ratkaisuna palvelujen järjestämiseksi, tämä voi olla sopiva toimintamalli Kainuulle myös jatkossa, arvioi Nenonen. Maantieteellisesti laajassa yhteistoiminnassa on kumminkin muistettava varmistaa paikallisen päätöksenteon mahdollisuudet.
Nenosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on vahva yksimielisyys siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta myös jatkossa rakentuu vahvan peruskunnan järjestämisvastuun varaan.
- Keväällä tämä näkökulma nousi esiin niin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän loppuraportissa kuin Kuntaliiton hallituksen kuntarakennelinjauksissa. Jyrki Kataisen hallitusohjelma vahvisti saman suunnan kesällä, totesi Nenonen.
Kuntaliiton hallitus on omassa linjauksessaan korostanut, että uudistuksen tulee muodostaa selkeä jatko Paras-hankkeen aikana tehdylle kehittämistyölle. Vahvan peruskunnan erilaiset mallit ja kriteerit eri alueilla on otettava kuntarakenteen kehittämisen lähtökohdaksi. Keskeisenä kriteerinä on nähtävä luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue.
- Palveluista ja elinvoiman edellytyksistä on huolehdittava myös niillä alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei ole mahdollista muodostaa, muistutti Nenonen.
- Kuntaliiton hallituksen linjaus vaativien palvelujen kokoamisesta yhteistoimintaorganisaatioille on luultavasti pitkällä aikavälillä ja osassa Suomea kestävämpi malli tilanteissa, joissa kuntien yhdistäminen ei tue elinvoiman vahvistamista, sanoi Nenonen.
Nenonen toivoi kuntauudistukseen nyt vastuullista aktiivisuutta ja tiivistä yhteistyötä.
- Peruspalvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnilla. Vastuu hyvästä yhteistyöstä on sekä valtioneuvostolla että kunnilla.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, 050 623 16